Leena Anto

Taivaanrannan maalari Pullamaakarina

Fri, 25 Feb 2011 00:00:00 +0300

Olipa kerran maa, jota sanottiin Taivaanrannan maaksi, sill� se sijaitsi kaukana siell�, miss� maa, taivas ja meri kohtaavat. Siell� oli pieni valtakunta, jossa asiat olivat kutakuinkin hyvin, rauha vallitsi ja ihmiset ahkeroivat kukin omissa askareissaan. Aikoinaan Taivaanrannalla olleet synk�t pilvet olivat ihmisten mieliss� vain kaukainen muisto, ja niinp� myll�ri jauhoi viljaa, maamies kuokki pellollaan, opettaja opetti lapsia ja kuninkaallinen taloudenhoitaja hoiti valtakunnan raha-asioita rahakirstun p��ll� istuen, kuten aina ennenkin.

Mutta Taivaanrannan maalarin n�htiin v��ntelev�n k�si��n, sill� vaikka auringonpaiste oli palannut valtakuntaan, h�nt� ei en�� huvittanut maalata auringonlaskumaisemia. Kaikki muut n�yttiv�t osaavan vaikka mit�, paljon sellaistakin, mit� eiv�t ennen olleet osanneet. He n�yttiv�t iloitsevan tekemisist��n ja taidoistaan ja suunnittelivat tulevaisuutta toiveikkaina ja onnellisina.

Taivaanrannan maalaria se suututti. H�nt� ei huvittanut entinen el�m� taidemaalarina, vaan h�n halusi jotain muuta. �Leipominen voisi olla minun juttuni�, h�n tuumaili. �Jospa perustaisin leipomon?� h�n ajatteli ��neen ja innostuneena h�n taisi hiukan hyp�hdell�kin. �Min�p� perustankin taideleipomon! N�yteikkunaan laitan maalauksia ihmisten katsottavaksi ja samalla he tulevat sis��n ostamaan leipomuksiani.� Sanottu ja tehty, Taivaanrannan maalari p��tti ruveta kaikkien herkkusuiden ylimm�ksi yst�v�ksi, Pullamaakariksi.

Naapurivaltakunnan leipomo oli maankuulu rusinapullistaan. �Voi, miten minun tekee niit� nytkin mieli!� Taivaanrannan maalari ajatteli haikeana ja tunsi syljen jo kostuttavan huuliaan. �Ensin nyppisin niist� rusinat ja sitten s�isin pienin haukkauksin� h�n ajatteli kaihoisasti. Mutta h�n ei voisi mitenk��n kilpailla rusinapullilla naapurivaltakunnan leipomon kanssa. Sill� oli oma salainen reseptins�, ja rusinoitakin olisi vaikea hankkia, kun niit� sai vain seitsem�n valtameren takaa purjelaivalla tuotuna. Taivaanrannan maalari huokaisi, sill� paitsi ett� pullat naapurivaltakunnassa olivat parhaita mit� h�n tiesi, h�nen mielest��n my�s ruoho oli siell� vihre�mp��, vesi sinisemp�� ja auringonvalokin kirkkaampaa kuin Taivaanrannan maassa. My�s l��k�rit osasivat siell� enemm�n, opettajat opettivat paremmin ja kauppiaiden tavaravalikoimat olivat runsaammat. Ihmiset olivat viisaampia ja kauniimpia, talot kest�v�mpi� ja lehm�tkin paremmin lyps�vi�. H�n arveli, ett� hanhetkin munivat siell� kultamunia, ja vaikka h�n ei ollut siit� ihan varma, puhui h�n sit� kaikille t�yten� totena.

Mutta tuumasta siis toimeen ja korvapuusteja leipomaan!

Ensin h�n maalasi itselleen mainoskyltin liikkeen korkeaan ja kapeaan ikkunaan. H�n p��tti kirjoittaa joka rivin ensimm�isen kirjaimen isolla, siten teksti tuntui kaikkien komeimmalta ja kiinnitt�isi varmasti parhaiten ihmisten huomiota.

Tule meille asiakkaaksi! Her-

Kullisia korvapuusteja ja maalauksia

Myyt�v�n� melkein ilmai-

Seksi! Liike on avoinna so-

Vitusti.

Taivaanrannan maalari valmistautui ensimm�iseen aukiolop�iv��n aivan uusin mielin. Aamulla korvapuustitaikina kohoamaan, sitten pullat paistumaan ja tuoksun tulviessa ikkunan takana k�vi jo kova kuhina. Ihmiset t�llisteliv�t ulkona maalauksia p��t kenossa, ja muutamia asiakkaita uskaltautui sis��n. Pian Taideleipomosta tuli valtakunnan ep�virallinen tietotoimisto. Taivaanrannan maalari oli avoin ja utelias ihminen, joka jutteli mielell��n ihmisten kanssa. Monesti h�n sai selville ihmisten pikku el�m�nvaiheita ja tarinoita, joita h�n kertoi mieluusti eteenp�in. Mehev�mmiksi kuulemansa tiedot h�n sai h�yst�m�ll� ne omilla mielipiteill��n ja mielikuvituksellisilla yksityiskohdilla. H�n koetti myyd� maalauksiaan, mutta sai kaupaksi vain korvapuusteja. Kukaan ei ollut kiinnostunut h�nen taiteestaan. Taivaanrannan maalaria se v�h�n kismitti.

Meni tovi ja toinen, ja ovi alkoi k�yd� tiuhempaan tahtiin. Kysynt� oli kasvamaan p�in ja korvapuustit loppuivat jo v�lill� kesken. Ikkunassa olevat maalaukset eiv�t tehneet kauppaansa, mutta korvapuustitaikinaa tarvittiin jo kaksinkertainen annos. Taivaanrannan maalari alkoi ylpisty�.

Sitten tapahtui sellaista, mit� Taivaanrannan maalari ei ollut ottanut huomioon. H�nen eteenp�in levitt�m�ns� jutut olivat kuin pieni� puroja, joista syntynyt virta paisui aivan hallitsemattomaksi. Taivaanrannan maalari ei en�� muistanut, mit� oli kenelt�kin kuullut ja kuka oli kenellekin sanonut mit�, ja jutut muuttuivat matkan varrella niin, ettei niist� alkuper�isi� en�� tunnistanut. Pienin� salaisuuksina eteenp�in kerrotut arkiset sattumukset olivat toki liioiteltuina paljon kiinnostavampia. �Niit�h�n kaikki haluavat kuulla�, h�n j�rkeili. �Min�h�n vain tarjoan sit� mit� kansa haluaa!�

Eih�n h�n jutuillaan ainakaan aluksi mit��n pahaa tarkoittanut, ei toki. V�rikk�it� lempinimi� ja juttuja alkoi osua yst�vien ja vihamiesten osaksi, kaikista sai aikaan jonkin sutkauksen. Kauppias kuuli, ett� h�nest� kerrottiin juttuja Kepulikauppiaana, ja l��k�ri sai uuden lempinimen Tohelotohtori. Moni pahoitti mielens� h�nen juoruiluistaan. Juttuja oli helppo nauraa silloin, kun ne kertoivat muista, mutta kun mutkien kautta omiin korviin tuli juttuja itsest�, eiv�t ne en�� tuntuneet kenest�k��n huvittavilta. Niin siin� vain k�vi, ett� asiakkaat alkoivat kartella Taivaanrannan maalarin taideleipomoa.

Korvapuustien kysynt� tyrehtyi tyystin. Vaikka niihin olisi lis�nnyt herkullista voita ja ylim��r�isen hyppysellisen raesokeria, ei niit� en�� tultu ostamaan. Ihmiset alkoivat v�ltell� Taideleipomoa, koska heist� tuntui toistenkin puolesta kurjalta. �Emme me t�llaista parjaamista halua�, ihmiset nurisivat toisilleen. �H�net tekisi mieli ty�nt�� rotkoon!� kiihkoili apteekkari, jonka kaljua p��t� Taivaanrannan maalari oli muka leikillisesti yritt�nyt kiillottaa. �T�llaisesta el�m�nmenosta ei mit��n hyv�� seuraa!� tulistui palomestari. Vanha ompelijatar puuttui puheeseen: �Nyt h�n pistelee ihmisi� puheillaan kuin min� ennen neulalla ommellessani kankaita. Me kaikki voisimme kertoa h�nelle, ett� me pid�mme kyll� h�nest�, mutta emme siit�, ett� h�n levitt�� huhupuheita ja omia juttujaan pitkin Taivaanrannan maan valtakuntaa. Taivaanrannan maalarihan voisi menn� maalaamaan auringonlaskutaulujaan naapurivaltakunnan puolelle ja maalata niit� niin paljon, ett� niist� riitt�isi kylliksi sen asukkaille. �

Niinp� ihmiset sopivat, ett� he ottaisivat itse kukin t�m�n asian puheeksi Taivaanrannan maalarin kanssa. Kun sit� tultiin niin monen suulla puhumaan, h�n ymm�rsi, ett� oli menetellyt huonosti kaikkia kohtaan. Paljon ep�sopua ja mieliharmia h�n oli monelle ehtinyt pahoilla puheillaan hankkia, eik� se h�nest� itsest��nk��n tuntunut mukavalta. Siit� p�iv�st� l�htien h�n p��tti lopettaa mielipahaa aiheuttavien ja loukkaavien puheiden levitt�misen, ja se olikin hyv� p��t�s se.

Taivaanrannan maalari huomasi, ett� yst�v�llisyyden osoittaminen ja vilpit�n tahto ajatella kanssaihmisist� hyv�� kantoi paljon parempaa hedelm��. Toisten ihmisten ilahduttaminen ilahdutti h�nt� itse��nkin, ja h�n p��tti alkaa tehd� rakentavaa yhteisty�t� Taivaanrannan maan asukkaiden kanssa tehd�kseen sen tulevaisuudesta entist� toiveikkaamman.

Sen pituinen se.

(19.1.2011)

Satu Taivaanrannan maasta

Wed, 19 Jan 2011 00:00:00 +0300

Olipa kerran maa, jota sanottiin Taivaanrannan maaksi, sill� se sijaitsi kaukana siell�, miss� maa, taivas ja meri kohtaavat. Siell� oli pieni valtakunta, jossa asiat olivat kutakuinkin hyvin, rauha vallitsi ja ihmiset ahkeroivat kukin omissa askareissaan. Myll�ri jauhoi viljaa, maamies kuokki pellollaan, opettaja opetti lapsia ja kuninkaallinen taloudenhoitaja hoiti valtakunnan raha-asioita rahakirstun p��ll� istuen.

Taivaanrannan hallitsija oli kovasti tyytyv�inen valtakuntaansa. Aamuisin h�n katseli mielell��n kiikarinsa l�pi valtakuntansa asioita linnansa tornista tarkasti ja selv�sti. Mielell��n h�n tarkkaili my�s s��tiloja ja kirjasi p�ivitt�in kaiken pieneen muistikirjaansa. Pilvien muodoista h�n osasi p��tell� monien vuosien kokemuksella, millaista s��t� oli tulossa.

Er��n� p�iv�n� hallitsija huolestui. Taivaanrannalla n�kyi v�h�n harmaata utua, joka ei h�lventynyt aamuauringon noustessa, vaan j�i riippumaan horisonttiin koko p�iv�ksi. Seuraavien viikkojen kuluessa tuo harmaa utu muuttui sumuksi ja se valloitti lis�alaa melkein huomaamatta. Harmaa sumu muuttui yh� tummemman harmaiksi pilviksi, eik� aurinko en�� jaksanut paistaa pilvimassojen l�pi, vaan l�mmitt�v�t valons�teet j�iv�t pilvien taakse.

Taivaanrannan maan asukkaat muuttuivat v�hitellen ilottomiksi, luovuus ja innostus katosivat. Taivaanrannan maalari v��nteli k�si��n, sill� h�n ei pystynyt en�� maalaamaan ihania auringonlaskutaulujaan. Kauppias murehti, kun kauppa ei en�� k�ynyt kuten ennen, vaan oven saranoitakin piti k�yt�n puutteessa alkaa rasvaamaan. Opettaja unohti Jaakobin poikien nimet ja kertotaulun, jotka h�n oli aina osannut. Ne vahvuudet, joita ihmisill� oli ollut, jotenkin unohtuivat ja haalistuivat. Ankeus ja alakuloisuus levisiv�t kaikkialle. Maamies ei en�� voinut vihellell�, kun h�nen oli keskittyess��n pidett�v� kieli keskell� suuta, ettei harventaisi vahingossa porkkananpenkki��n rikkaruohojen sijaan. Hovikokki unohti miten tehd��n kaunis ja kiilt�v� kiisseli ja postiljooni jakoi hajamielisyyksiss��n p�iv�postin aina naapurin postiluukkuun. Ihmiset menettiv�t sen osaamisen, joka heill� oli ollut, mutta pahin onnettomuus oli se, ett� he eiv�t en�� uskoneet itseens� ja kykyihins�.

-Siell� se aurinko on, vaikkei sit� n�yk��n, vakuutteli hallitsija alamaisilleen, mutta ihmisten oli vaikea innostua mist��n. Jo melkein mustiksi muuttuneet pilvet olivat kerta kaikkiaan j��neet Taivaanrannan maan p��lle, eiv�tk� liikahtaneet minnek��n.

�T�m� on vain t�llainen vaihe, kyll� aurinko viel� palaa ja kaikki muuttuu ennalleen, rohkaisi h�n ihmisi�. Uskolliset alamaiset halusivat uskoa hallitsijaansa. Niinp� he koettivat parhaansa mukaan auttaa toisiaan ja kas kummaa - samalla he l�ysiv�t aivan uusia ominaisuuksia itsest��n. Koska posti oli vahingossa tullut naapurille, he ottivat tavakseen vied� posti sen oikealle saajalle ja samalla vaihtaa muutaman sana kuulumisia. Moni h�mm�styi, miten mukavia naapureita heill� olikaan, ja v�hitellen alkoi mieli tehd� poiketa naapurin luona juttelemassa, vaikka posti olisikin tullut oikeaan postiluukkuun.

Myll�rin vaimo, joka oli aina puhunut kaikki l�hes tainnoksiin puhetulvallaan, kysyi kerrankin, miksi myll�ri l�hti niin kovin raskaasti huokaisten t�ihin. � Olen aina ollut kyl�n vahvin mies, mutta en en�� jaksa nostella jauhos�kkej� kuten ennen, tunnusti myll�ri vaimolleen. � Voi ukko-kulta, enh�n min� sinua sen takia rakasta, ett� olet vahva, huudahti vaimo. Huojentunut myll�ri alkoi purkaa mielt��n vaimolleen, joka ihmeekseen huomasi, ett� h�n kykenee my�s kuuntelemaan, ei pelk�st��n puhumaan. H�nest� oli mukava kuulla, mit� mies ajatteli, ja niin tuntui miehest�kin mukavalta, kun vaimo kerrankin kuunteli. He puhelivat pitk�lle iltaan asti.

Kauppias, jonka kassakone oli laulanut aamusta iltaan asti silloin kun asiakkaita oli riitt�nyt, kokeili kerran kokeeksi laulaa v�h�n itsekin, kun kauppa oli aivan tyhj�. Alkukr�hin�n j�lkeen h�n tapaili jo v�h�n tuttua laulua, josta h�n kovasti piti. Laulaminen tuntui niin mukavalta, ett� h�n p��tti liitty� laulutaidottomien kuoroon, joka Taivaanrannan maahan oli juuri perustettu.

Taivaanrannan maalari turhautui seisoskellessaan rannalla auringonlaskua odotellessaan. � Olen aina ollut aivan tumpelo kotihommissa, mutta jospa menisin kotiin ja yritt�isin leipoa pullaa. H�n otti keittokirjan esiin ja l�ysi lupaavan ohjeen: Kuninkaalliset kanelipuustiset. Pullasudilla kanamunaa levitt�ess��n h�nest� tuntui melkein silt�, kuin olisi maalannut j�lleen. Kun herkullisten pullien kotoinen tuoksu levisi kotiin, h�n ajatteli, ett� alkaa kyll� maalata heti kun aurinko taas ilmestyy, mutta aina silloin t�ll�in voisi leipoa. Ei se ollutkaan niin vaikeaa kuin h�n oli luullut.

Sitten vain er��n� p�iv�n� kuningas huomasi kiikaroidessaan, ett� pilviin oli tullut pieni kultainen reuna. Hitaasti pilvet alkoivat vaaleta ja h�vit� Taivaanrannan taa. Iloissaan ihmiset huomasivat, ett� heid�n vanhat taitonsa palasivat takaisin. Mutta vaikean vaiheen aikana opitut uudet taidotkaan eiv�t h�vinneet minnek��n. � Kyll�p� me olemme rikkaita, he puhelivat ja halasivat toisiaan. Meill� oli toisemme tukenamme, kun oli raskasta ja synkk��. Ja nyt osaamme niin paljon uusia asioita!

Tosin myll�ri huomasi, ettei h�n en�� ollut kyl�n vahvin mies. Kun myll�ri oli tuntenut itsens� v�syneeksi, h�n oli ottanut itselleen uuden oppipojan, joka oli nuori ja vahva kuin h�rk�. Myh�illen myll�ri katsoi, kuinka kevyesti oppipoika heitti s�kin selk��ns�, ja ajatteli, miten hyv� on, ett� h�nen ei tarvinnut en�� olla kyl�n vahvin mies, koska h�n uskalsi jo my�nt�� itselleenkin, ett� alkoi olla jo vanha. H�n oli kuitenkin oppinut puhumaan ajatuksistaan l�heisilleen, ja h�n piti sit� t�rkeimp�n� oppimanaan asiana aikana, jolloin aurinko ei paistanut Taivaanrannan maassa.

Sen pituinen se.

(Kirjoitettu 1.11.2009)

Puoluekokous ja ruotsin kieli

Wed, 16 Jun 2010 00:00:00 +0300

SEK�- ETT�

Luin Kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen puolueen nettisivuilla julkaistun kirjoituksen, jossa todetaan Kokoomuksen sek� noudattavan kaikkia puoluekokouksen p��t�ksi� ett� tukevan ruotsin kielen asemaa Suomen toisena kansalliskielen�. Minusta se oli oikein hyv� ja asioita selvent�v� kirjoitus. T�ss� juttu kokonaisuudessaan:

Julkisuudessa on k�yty osin h�mment�v�� keskustelua Kokoomuksen puoluekokouksen p��t�ksist� ja puolueen suhtautumisesta ruotsin kielen asemaan.

Keskustelussa on ollut v��rinymm�rryksi�, valitettavasti osin my�s tarkoituksellisia. On jopa v�itetty, ett� olisin irtisanoutunut puoluekokouksen p��t�ksest� liittyen ruotsin kielen asemaan Suomessa. P�invastoin, olen pyrkinyt kunnioittamaan ja tulkitsemaan puoluekokouksen tekemi� p��t�ksi� mahdollisimman tarkasti.

Kokoomuksen puoluekokouksessa Jyv�skyl�ss� k�siteltiin yhteens� nelj� ruotsin kielen asemaa koskevaa aloitetta. Kokous ensinn�kin hylk�si reilusti (��nin 349�214) aloitteen (numero 103), jossa vaadittiin ruotsin kielen perustuslaillisen aseman purkamista. Puoluekokous yhtyi puoluehallituksen perusteluihin, jonka mukaan Suomi on kaksikielinen maa, jonka kansalliskielist� oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin on s��detty perustuslain 17 �:ss�. Sen mukaisesti Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Kokous my�s hylk�si yksimielisesti T��l�n Kansallisseuran aloitteen (numero 104, ruotsin kieli vapaaehtoiseksi oppiaineeksi), jossa vaadittiin ruotsin kielen perustuslaillisen aseman purkamista. Samoin puoluekokous hylk�si yksimielisesti Pohjanmaan Kokoomusnuorten aloitteen (numero 105), jossa vaadittiin toisen kotimaisen kielen pakollisen opiskelun poistamista. Puoluekokous yhtyi n�iden aloitteiden osalta puoluehallituksen perusteluihin, joissa ei katsota aiheelliseksi luopua ruotsin kielen nykyisest� asemasta toisena virallisena kielen� eik� muuttaa toinen kotimainen kieli peruskouluissa valinnaiseksi aineeksi.

Ristiriidassa edell� mainittujen p��t�sten kanssa puoluekokous hyv�ksyi eritt�in tiukassa ��nestyksess� aloitteen (��nin 284 � 281, aloite numero 106, �Pakkoruotsin tilalle vapaasti valittava toinen kieli�), jossa vaadittiin puoluehallitusta ja kehotettiin ministeriryhm�� ja eduskuntaryhm�� toimimaan siten, ett� peruskoulun ja toisen asteen kaksi pakollista kielt� voisi itse valita eri vaihtoehtojen joukosta ja toisen kotimaisen pakollisuus poistetaan.

Kun kokous jo aiemmin oli p��tt�nyt ett� ruotsin kielen perustuslaillinen asema s�ilytet��n ja toista kotimaista kielt� ei peruskouluissa muuteta valinnaiseksi oppiaineeksi, ovat puoluekokouksen p��t�kset kesken��n ristiriidassa ja edellytt�v�t tulkintaa. Puoluekokous hylk�si useammassa aloitteessa ajatuksen ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuudesta. Siihen liittyv� viittaus oli kielten opiskelun monipuolisuuteen pyrkiv�ss� hyv�ksytyss� aloitteessa. Tulkitsen siksi puoluekokouksen tahtoa siten, ett� ruotsin kielen perustuslaillinen asema halutaan turvata ja molempien kotimaisten kielten opetus halutaan turvata osana suomalaista yleissivistyst� ja kulttuuria. Samalla on kuitenkin edistett�v� mahdollisimman monipuolisten kieliopintojen mahdollisuutta.
Kansainv�listymisen perusta on vahvassa oman kulttuurin tuntemuksessa ja arvotuksessa. My�s ruotsinkielisell� v�hemmist�ll� on paikkansa suomalaisen kulttuurin kirjossa ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Hyv� kielitaito ja sen aktiivinen k�ytt�minen edist�v�t kansainv�listymist�. Vieraiden kielten valikoima kouluissa on jatkossakin turvattava ja opetuksen laatuun on kiinnitett�v� huomiota. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen v�est�n sivistyksellisist� ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Ottaen huomioon perustuslain turvan koskien molempia kansalliskieli�, molempien kotimaisten kielten opiskelu ja osaaminen koko maan kattavasti on perusteltua.

Kokoomuksen puoluejohto on siten sitoutunut ruotsin kielen aseman s�ilytt�miseen ennallaan. Kokoomuksen jatkaa valinnanvapauden lis��mist� vieraiden kielten opiskelussa.

Jyrki Katainen, Kokoomuksen puheenjohtaja

Reilua peli�

Sat, 13 Jun 2009 00:00:00 +0300

Kunnat ovat monissa maissa ryhtyneet k�ytt�m��n Reilun kaupan tuotteita. Hankintalains��d�nt� sallii kunnille mahdollisuuden suosia hankinnoissaan eettisyytt�. Reilu kauppa sopii kunnille ja kaupungeille. Voimme my�s olla Matkalla Reilun Kaupan Kaupungiksi.

Reilun kaupan yhteisty�kumppaneita ovat mm. Kirkon ulkomaanapu, Suomen L�hetysseura ja ekumeeninen neuvosto, Kirkkohallituksen diakonia- ja yhteiskuntaty�, Kirkkopalvelujen seurakunta- ja j�rjest�palvelut, Opiskelijoiden l�hetysliitto, ortodoksisen kirkon ulkomaanapu ja l�hetys sek� Suomen kristillinen Ylioppilasliitto.

Kirkon Ulkomaanapu toimii yli 30:ss� maassa, kaikkein k�yhimpien ihmisten kanssa uskontoon, etniseen taustaan tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta. K�yhyyden v�hent�minen edellytt�� rauhaa ja ihmisoikeuksien toteutumista. Reilu kauppa on konkreettinen tapa toimia yhdess� oikeudenmukaisemman maailman ja kaukaisen l�himm�isen hyv�ksi.

Reilu kauppa parantaa kehitysmaiden ty�ntekij�iden sek� heid�n perheidens� ty�- ja elinoloja sek� ymp�rist�n tilaa.

Reilun kaupan suosiminen merkitsee jokap�iv�isi� tekoja yhteisvastuun puolesta. Reilu kauppa tukee oikeudenmukaista maailmankauppaa ja v�hent�� k�yhyytt� kehitysmaissa sek� ihmisoikeuksia ett� ymp�rist�� suojellen. Sen viesti on n�in ollen my�s kristillisen l�himm�isen rakkauden ja diakonian sanomaa.

Reilun kaupan tuotteita on Suomessa saanut jo 10 vuotta. T�ll� hetkell� saatavilla on jo yli 1 000 erilaista tuotetta. Niit� myyv�t erikoisliikkeet ja tavalliset ruokakaupat � my�s sinun l�hikauppasi.

Reilun kaupan kaupunki -imagoa emme viel� saaneet toteutettua, joten nyt heit�n pallon meille itse kullekin, vapaaehtoisille, ty�paikoille, j�rjest�ille, kouluille, urheiluseuroille, seurakunnalle, ruokakaupoille, kahviloille, ravintoloille ja hotelleille.

Niidenkin on mahdollista hakea t�t� nimikett�. Itse asiassa reiluus yleistyy koko ajan.

Ty�paikoilla juodaan tuhansia kupillisia kahvia, teet� ja kaakaota joka p�iv�. Jokainen reilu kupillinen muuttaa maailmaa.

J�rjest�t voivat sitoutua k�ytt�m��n toimistollaan ja tilaisuuksissaan Reilun kaupan tuotteita. Reilun kaupan viesti� voi vied� eteenp�in my�s tilaamalla esitteit� ja muuta materiaalia jaettavaksi erilaisissa tilaisuuksissa.

Opettajat ja oppilaat voivat muuttaa maailmaa askel kerrallaan paremmaksi paikaksi. Reilun kaupan koulu -arvonime� my�nnet��n ensimm�isen ja toisen asteen oppilaitoksille, jotka haluavat opettajien ja oppilaiden yhteisty�ll� parantaa kehitysmaiden tuottajien elinoloja. Reilun kaupan koulu tarjoaa ruokalassa, v�lipala-automaateissa ja kahvihuoneissa oppilaille ja henkil�kunnalle laajasti Reilun kaupan tuotteita, tiedottaa Reilusta kaupasta sek� nostaa opetuksessa esiin vastuulliseen kuluttamiseen liittyvi� kysymyksi�. Se sopii mainiosti teemaksi koulujen oppitunneille peruskouluun ja lukioon.

Tuotevalikoiman laajentuessa my�s urheiluseuroille on tullut helpommaksi tulla mukaan Reilun kaupan edist�miseen. Reilu peli, samat s��nn�t -kampanja on positiivinen ja kannustava: oikeilla valinnoilla voi vaikuttaa.

Reilun kaupan suosiminen merkitsee meille jokap�iv�isi� tekoja yhteisvastuun puolesta.
Suosimalla Reilua kauppaa tuemme oikeudenmukaisuutta kehitysmaissa. Pysyv� muutos voi synty� vain pitk�j�nteisess� yhteisty�ss� paikallisten yhteis�jen ja ihmisten kanssa.

Rohkaisen kaikkia osallistumaan keskusteluun ja vaikuttamaan omalta osaltaan. Reilun kaupan tuotteiden k�ytt�minen on jokaisen oma valinta. Siihen ei tarvita kaupunginvaltuuston siunausta, vaan l�himm�isenrakkauden osoittamista.

Ei koulua, vaan el�m�� varten

Sun, 10 May 2009 00:00:00 +0300

Talousty�ryhm�n kolme j�sent� halusivat her�tell� keskustelua kouluty�n jatkumisesta, toivoen samalla kouluille ty�rauhaa. Rauhoittavasti he totesivat, ett� kouluverkon tarkastelu on v�ist�m�tt� edess� ja tosiasia, mutta sit� ei voi tehd� muutamassa viikossa h�tik�iden.

Kouluverkkoratkaisu on valtuuston yhteinen asia. Koulutuslautakuntakin hakee valmistelullaan kokonaisratkaisua, jossa ajatellaan resurssien tarjoamista lapsen parasta ajatellen. Kukaan ei ole esitt�nyt koulujen sulkemista t�n� syksyn�. Kaikkihan me ymm�rr�mme, ett� se vaatii aikaa ja valmistelua. Kouluverkkoasian k�sittelyyn tarvitaan pitk�j�nteisyytt� ja kaukokatseisuutta. Mahdolliset muutokset ovat voineet tuntua pelottavilta.

Toivottavasti mielikuva ei ole syntynyt sen takia, ett� koulutuslautakunta on kierrellyt tutustumassa kouluihin. Olemme olleet liikkeell� saadaksemme yleiskuvan kaupungin alueella toimivista kouluista. Kaikkien koulujen opettajat tekev�t hyv�� ja arvokasta ty�t� ja ovat pedagogisesti luovia oppimisymp�rist�n mukaan. Yhdysluokkaopetus on opettajalle haastavaa, sit� se on my�s oppilaalle. Jokaisessa koulussa ja siell� olevissa ihmisiss�, niin oppilaissa, opettajissa kuin muussa henkil�kunnassakin, on omia vahvuuksiaan. Monet erilaiset vahvuudet yhdess� ovat rautainen yhdistelm�. Oppineella ihmisell� on rikkautensa aina mukanaan.

Olen varma siit�, ett� lapset saavat iloisia ja my�nteisi� onnistumisen ja oppimisen kokemuksia opinahjoissaan, my�s niiss� uusissa, joita muutoksen tuulet mahdollisesti mukanaan tuovat. Lapset ovat sopeutujien sukua, heist� olisi meill� aikuisilla paljon oppimista.

Leena Anto

Koulutuslautakunnan j�sen

Valtuustoaloite kimppakyytilinkist� kaupungin kotisivuille

Mon, 04 May 2009 00:00:00 +0300

Kimppakyytien suosio on voimakkaasti kasvamaan p�in. Useilla alueilla on innostuttu kannustamaan ty�matkalaisia yhteiskyyteihin. Nyt linkki Internetiss� py�riviin kimppakyytipalveluihin l�ytyy jo mm. Etel�-Karjalan maakuntaliiton sivuilta ja L�nsi-Uudenmaan alueportaalista, my�s joidenkin kaupunkien kotisivuilta.

Kyyti� tai kyytil�isi� hakevat ne, jotka haluavat s��st�� rahaa, matkustaa halvalla, jakaa bensakuluja, vaikuttaa p��st�ihin tai s��st�� luontoa. Kyyti� etsiv� saattaa olla my�s matkalla sellaiseen paikkaan, jonne julkisilla kulkuv�lineill� on vaikea p��st�. Suosituimpien sivujen Kyydit.net ja Kimppa.net �sivujen k�ytt�j�m��r�t ovat nousseet tasaisesti: kuukausittain sadat ihmiset ilmoittavat ja lukevat ilmoituksia.

Ajatuksena on innostaa ihmisi� v�hent�m��n yksityisautoilua etenkin ty�matkoilla. Polttoaineissa s��stet��n merkitt�v�sti. My�s ymp�rist�- ja terveyshaitat, kuten ilmansaastep��st�t ja melu v�henev�t. Yleens� my�s liikenneturvallisuus paranee, kun yksin ja v�syneen� ajaminen v�henee. Lis�ksi pys�k�intitilan tarve pienenee. My�s EU pyrkii edist�m��n kimppakyyti� liikenteen haittojen v�hent�miseksi.

T�m� aloite on linjassa hiilineutraalin kunnan imagon ja kaupungin s��st�tavoitteiden kanssa. Taustalla on my�s ajatus ilmastonmuutoksen hillitsemisest�. Kustannuksia siit� ei tule lainkaan, kaupunki ei my�sk��n sitoudu mihink��n. Kimppakyyti� tarvitseva l�yt�isi vain helposti n�m� palvelut, ja kyydin tarjoaja ja tarvitsija kohtaisivat toisensa. Palvelu on k�ytt�jille t�ysin maksuton.

Me allekirjoittaneet valtuutetut teemme aloitteen, ett� kaupungin kotisivuille laitetaan toimiva linkkiyhteys kimppakyytej� tarjoaville sivuille.

Leena Anto ja 20 muuta valtuutettua

Maallikot saarnastuolissa

Sun, 07 Sep 2008 00:00:00 +0300

Hengellisen viikkolehden Kotimaan (14.8. 2008) Kirkonm�ell�-palstalla kerrottiin maallikkojen saarnaillasta, joka oli osa Tampereella vietetyn Tapahtumien y�n tarjontaa. Maallikkosaarnat saivat kest�� enint��n nelj� minuuttia.

Veikkausliigaseura Tampere Unitedin valmentaja Ari Hjelm pohti omassa saarnassaan, miten t�rke�� on tarttua unelmiin ja mahdollisuuksiin.

"Meill� on el�m�ss� jatkuvasti haasteita esimerkiksi parisuhteessa ja ty�el�m�ss�. Meid�n pit�� luottaa omaan osaamiseemme ja olla rohkeita. Jumala antaa meille rohkeuden voiman sek� rakkauden ja harkinnan hengen. Pelko ei koskaan saa est�� meit� tarttumasta uusiin tilaisuuksiin ja toteuttamasta unelmiamme. "

Minusta asia oli siin� ihanasti kiteytetty ja se oli rohkaisevasti sanottu!

Tuhdisti kahisevaa

Sun, 23 Mar 2008 00:00:00 +0300

Turun Sanomien Extra

Extreme ehdottaa nuorisoyst�v�llisi� yll�tyksi� p��is�ismuniin. K�yh�t opiskelijat ilahtuisivat ikihyviksi ylim��r�isest� rahasta.Viidensadan euron setelin pystyisi hyvin taittelemaan pikkuruisenkin suklaamunan sis��n.

Onnellisuus ei ole i�st� kiinni

Sun, 23 Mar 2008 00:00:00 +0300

Turun Sanomat 22.3.2008

Onnellisuutta tutkineen psykologian professorin Markku Ojasen mukaan onni on paitsi tunnetila my�s j�lkeenp�in tehty my�nteinen arvio el�m�st�. Onnelliset ihmiset ovat tyytyv�isi� ratkaisuihinsa eik� onnistuminen tai ep�onnistuminen vaikuta heid�n oloonsa yht� paljon kuin onnettomilla. Onnelliset eiv�t m�rehdi tilaansa, varsinakaan ongelmiaan. He my�s kest�v�t onnettomia paremmin kielteist� palautetta, n�kev�t el�m�ns� takaiskut positiivisemmassa valossa sek� palautuvat niist� nopeammin.

Mutta voiko onnea hankkia? Ojasen mukaan t�rke� taito on ainakin itsens� harhauttaminen ik�vien tapahtumien j�lkeen keskittym�ll� miellytt�v�mpiin asioihin. My�s kiitollisuuden harjoittamisella ja yst�v�llisten tekojen tekemisell� n�ytt�isi olevan omaa onnellisuutta lis��vi� vaikutuksia. Ja kuten muutkin tunteet, my�s onnellisuus tarttuu!

Onnellisuus on enemm�n kiinni itsest� kuin i�st� tai el�m�st�. Onnellisuus on asennetta.

Asenne ratkaisee. Aina. -Positiivarit

eli sit� sun t�t�

, 00:00:00 +0300

... eli sit� sun t�t�

, 00:00:00 +0300